Fuksisyksy

Tämä syksy on kyllä mennyt ihan sikanopeeta. En voi käsittää, että oon opiskellut ja asunut Tampereella jo puoli vuotta! On tapahtunu niin paljo ja kaikki on vaan koko ajan ihan parasta ja huippua, että en kestä :D

Fuksiviikolla käytiin mm. leikkimässä leikkipuistossa. Elokuu 2013.

OPISKELU

Syksyn opetusohjelma oli meillä melko tiivis ja rankkakin, mutta erittäin antoisa ja kiva. Tykkäsin oikeestaan kaikesta mitä meillä oli. Ammattiin valmiuksia antavia opintoja oli ainakin liikunta (joka jatkuu vielä tammikuussa uinnilla, tosi kiva ku pitää jouluna himmailla syömisten kans, että olis biksukunnossa heti loman jälkeen), joka oli superantoisa ja mahtava kurssi! Sain sieltä paljo eväitä liikunnan opetukseen ja ehkäpä onnistuin karistamaan osan ala-asteen liikuntatraumoista poiskin... Pieni setti musaakin meillä oli. Marjon musantuntien jälkeen se oli mulle ehkä vähän tylsää kun ihan oikeesti piirreltiin nuottiavaimia ja sijoitettiin nuotteja oikeille paikoilleen viivastolla, mut kyllä mää ymmärrän et noinki perusasiat pitää osata ennenku voi päästä eteenpäin ja kaikkihan meistä ei tosiaan oo musiikkia harrastanut senkään vertaa mitä mää. Lapsen arki -kurssilla seurattiin päivän ajan jotain alle kouluikäistä lasta ja se on ehkä ollut kivoin homma, mitä meille on tähän asti annettu. Ton kurssin ryhmätentti oli (kuulemma perinteisesti) Hämeenkadun Approa seuraavana aamuna. Ite oon sen verran tunnollinen, että mun approilta loppu leimojen keräämisen jälkeen lyhyeen ja olin puolilta öin nukkunut varmaan jo tunnin. Oli kyllä aika hauskaa katella porukkaa, ku ne tuli paikalle jäätävät vesipullot kourassa ja yritti näyttää skarpeilta. Näistä oloista huolimatta mun ryhmä nappas arvosanaks nelosen, johon oltiin enempi ku tyytyväisiä (asteikko siis 1-5, ei 4-10 hehe). Kuviksen tunteja moni on kritisoinut liian haastaviks ja totta on, että ne työt, joita ollaan tehty, on ainakin mun mielestä liian haastavia päiväkotiin. Kuitenkin ite kun sinne koulun puolelle kuitenkin tähtään niin koen, että kurssista on ollut mulle sitäkin ajatellen hyötyä melko paljonki. Parasta ehkä oli ku opeteltiin sekoittamaan ite sormivärejä kermaviilistä! Mää niin aion käyttää tota vähintään omien lapsieni kans sitte joskus :D

Fuksiaistehtävien suorittamista ranskistiimin kaa. SYYSKUU 2013.

Kaikenlaisia muitakin kursseja meillä on tietenki ollu. Marraskuu oltiin ripoteltuina eri päiväkoteihin ympäri Pirkanmaata työssäoppimassa. Itelleni sattui aivan mahtava opiskelijapari (meitä meni aina kaks samaan paikkaan), mentorit sekä päiväkoti yleensäkin. Oon joiltakin kuullut vähän huonompiakin (aika paljo huonompiakin itse asiassa) kokemuksia, joten oon erittäin kiitollinen siitä, että sain oikeesti osallistua päiväkodissa toimintaan, pääsin tutuksi lapsien kanssa ja sain ohjausta just niin paljon ku tarvin ja halusin. Mullahan ei ole juurikaan kokemusta päiväkodista edes lapsuudesta, joten kokemus oli mulle tosi avartava. Tajusin, että ei se työskentely siellä nyt niin paha ois mutta toisaalta tajusin myös, että mun paikka loppuviimeks on koulussa. Tänä syksynä puolet meistä (tähän puoleen kuulun siis myös minä) suoritti englannin kurssin. Meidän opettaja oli aivan mahtava tyyppi ja moni keillä oli enkkutraumoja yläasteelta tai lukiosta sano päässeensä niistä nyt eroon. Kamalasti työtähän toi kurssi teetti, mut ei haittaa yhtään! Oon melkeen kateellinen tolle toiselle ryhmälle ku ne pääsee ton opettajan tunneille keväällä. Vois ite mennä sinne kuokkiin hehe :D Lisäksi on sitten ollu vielä kasvatustieteen perusopinnot, joita on siis viis kurssia ja kaikki suoritetaan ekana vuotena. Tällä hetkellä menossa on kolmas ja nuo todella aiheuttaa mulle harmaita hiuksia. Joka kurssista pitää tenttiä erikseen luennot ja kirjallisuus ja lisäksi osallistua vielä pienryhmäopetukseen. Oon saanut tentittyä jo noi kahden menneen kurssin luennot mut kirjallisuus on vähän jääny laahaamaan. Päätin nyt ottaa itteäni niskasta kiinni ja suorittaa heti ekoilla viikoilla noi molemmat alta pois. Toisen kans mulla on lukupiirihässäkkää sovittuna parin kaverin kans eli luen loman aikana kirja jonka opetan siis niille ja ne on lukenu omat kirjansa jotka ne opettaa mulle. Lisäksi aion loman aikana lukea ton toisenki kirjat, jotta sais neki hoidettua. En haluis kauheena jättää keväälle hommaa, koska siellä urakkana ois taas toi vakava-aineisto, johon haluan panostaa täysillä.

Fuksiaisposet sekä ranskatiimin, että koko porukan kesken. SYYSKUU 2013.

OPISKELIJAELÄMÄ

Oon aika aktiivisesti osallistunut KAIKKEEN opiskelijamenoon, mitä on järjestetty. En halua jäädä yksin nurkkaan nysväämään eikähän mulla Tampereella mitään muuta sosiaalista elämää ookaan ku opiskelukaverit. Oon saanu jo tässä ajassa tosi paljo hyviä ystäviä ja monen kanssa ollaan jo kovinkin matkalla sellasiksi! Musta on aivan ihanaa, että tuolla saan olla täysin oma itseni eikä kenelläkään oo mitään ennakkoluuloja musta. Olin aluks aivan hämmentyny ku ihmiset oikeesti tuntu haluavan (ja siis haluaa edelleen :D) viettää aikaa mun kanssa vapaa-ajallaan ihan vapaaehtoisesti. En oikeen oo tottunu sellaseen täällä Kannuksessa, mut en tosiaan valita. Mut on se ihan oikeesti mieletön fiilis kuulla parin kuukauden tuntemisen jälkeen useammastakin suusta, että oon mahtava tyyppi jne. Ei tosiaan tommosia mulle ladeltu täällä ikinä, päinvastoin ennemminki...

Kaupunkisuunnistus. SYYSKUU 2013.

Tosiaan melkeen sama mitä on ja missä niin mää oon siellä. Meitä on jo muodostunut semmonen vakiporukka, joka on aina joka paikassa. Ja itse asiassa nyt kun valittiin vuoden 2014 ainejärjestön hallitus, tosi moni meistä vakkareista on nyt sitten siinäkin. Allekirjoittanutkin hääräilee ens vuonna sekä sihteerin, että tapahtumavastaavan hommissa. Kuin kivaa! Mä olin myös järkkäämässä tänä vuonna ainejärjestön pikkujouluja, jotka on perinteisesti aina ollu fuksien kontolla.

Hämeenkadun Appro ja jatkot Ilonassa. LOKAKUU 2013.

Mitäs muuta sitten ku opiskelurientoja ja sitä ite opiskelua, mahtavia uusia ihmisiä mun elämässä..? Ehkä isoin juttu mulle on ollu asuminen. Mähän asuin ensin solussa kahden lukiolaistytön kans. No, se ei ollu tosiaankaan mun juttu sitte yhtään! Mulla kävi sitten ihan mieletön tuuri ja sain pienen yksiön ihan ydinkeskustasta. Oon siinä alivuokralaisena kun oikee asukas on Kiinassa vaihdossa eli elokuussa pitäis saada uus asunto, mutta se on sitten sen ajan murhe! Mun elämänlaatu parani kyllä ihan tosi paljon ku pääsin pois siitä loukosta. Olin jatkuvasti ahdistunut ja tympääntynyt siinä ollessa.

Kauhujen sitsit. LOKAKUU 2013.

Mää oon päässyt myöskin jo kiinni tohon kaupunkielämään. Oon käynyt leffassa pari kertaa, teatterissa kerran ja melkeen menin jopa muutamalle keikalle mut ne sattu aina ikävästi oleen sillon marraskuussa ku piti aamusin olla skarppina päiväkodissa. Ei sillä ny niin väliä vaikka joskus meniskin väsyneenä aamulla yliopistolle, mut päiväkodissa ollessa, mun rajat oli vähän erit tän asian suhteen. Valitettavasti shoppailua ja pikaruokaaki on tullut harrastettua, mut ei se homma nyt yli oo mennyt ja tätä vartenhan mä tein töitä koko viime vuoden ja kesän!

Itu Lines -pikkujouluristeily. JOULUKUU 2013.

Jätin tän oman henk. koht lempparini tänne viimeseks. Pikkujoulujatkot mun hississä.