Syyskuun eka viikko meillä starttas tiistaina käyntiin kosketinsoitininfolla. Me siis saadaan yks opintopiste pianon pimputtelusta! Mä oon joskus muinoin soittanut muutaman vuoden pianoa, mutta koska taidot on erittäin ruostuneet, ilmottauduin ihan alkeisryhmään. Olin oottanut tota pianonsoittokurssia aika paljon, mut valitettavasti koska meitä on niin paljon, osa suorittaa ton vasta keväällä ja mä kuulun niihin. Ei siis pianonsoittoa vielä :(
Ekalla viikolla meillä oli myös aika tiivis setti luentoja kurssilta Lasten arki suomalaisessa yhteiskunnassa, joka siis kuuluu kokonaisuuteen Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetuksen ammatillisiin valmiuksia antavat opinnot (nää on ne jotka pätevöittää meidät lastentarhanopettajiksi). Lähes kaikki ton viikon luennot oli tosta (puhun tästä eteenpäin KASVARA 5:stä) koska ilmeisesti toinen luennoitsijoista on joka toisen viikon tai jotain sinnepäin vapaalla. Tuolla me siis puhutaan mm. lapsuuden historiasta, lainsäädännöistä yms koskien lapsia jne. Tosi mielenkiintosta siis! Ekaa kertaa elämässäni mua kiinnostaa opetella historian päivämääriä ja muuta.
Keskiviikkoisin meillä on aina englantia. Me siis käydään läpi tekstejä, joiden aiheet liippaa meidän opiskelemaa alaa, opetellaan uusia sanoja alaan liittyen sekä opiskellaan muutenkin kaikkea yleispätevää. Aika lailla siis samanlaista ku lukiossa. Yks iso ero kyllä on! Me käytetään englantia paljon enemmän. Meillä on keskusteluharjoituksia parin kanssa tai ryhmässä ja kaikki tehtävät käydään yhdessä ääneen läpi. Oon todella kaivannut lukion jälkeen englannin opiskelua ja mä nautin noista tunneista. Vaikka en ookaan mikään kovin hyvä enkussa, musta on ihanaa jutella englanniksi muitten kans ja oppia uutta. Nää tunnit ei siis tosiaan oo mitään pakkopullaa mulle :)
Jos eka viikko menikin melko tiiviisti ton KASVARA 5 parissa niin toinen (viime viikko siis) oli huomattavasti monipuolisempi. Tiistaina meillä alko liikunta, joka oli kaikkea muuta mitä kukaan meistä osas oottaa. Me oletettiin että meille vaan vähä kerrotaan kuinka joku hippaleikki vedetään lapsille mut ei. Se opettajahan pisti meidät hommiin! Siellä me juostiin urheilukentällä viestejä ja hippaa, heitettiin turbokeihästä ja hypättiin pituutta. En oo varmaan ikinä tehny liikuntatunnilla noin paljon ja tosissani ja kyllä tunnin jälkeen tosiaan tunsikin jotain tehneensä! Meistä urheilullisimmillakin oli monta päivää reisilihakset ihan jumissa, että voi vaan miettiä miten lapset pystyy tähän kaikkeen :D
Liikunta meillä jatku perjantaina, jolloin oltiin sisällä salissa. Taas meillä oli erilaisia hyppy- ja koordinaatioharjoituksia, viestejä, pallon heittoa, vierittämistä yms ja lopputunnista mentiin patjasaliin pyörimään. Pakko vielä sanoa, että en tosiaan muista myöskään millon oisin nauttinut liikunnasta noin paljon. Kai mää sitten oon oikeella alalla kun näin lapselliset jutut saa mut innostumaan näin paljon!
Viime viikolla meillä alkoi myös harjoitustunnit tosta KASVARA 5:stä. Niillä siis tehdään kaikkia aiheeseen liittyvää käytännön juttua. Ihan ekana meidän piti tehdä kotona oma polku lapsuudesta tähän päivään ja esitellä muille. Ite piirsin oman elämäni aarrekartan, joka onnistu omasta mielestäni ihan hyvin ja sain siitä ihan kehujakin sekä muilta opiskelijoilta, että kurssin vetäjältä. Nyt me ollaan pistetty alulle vähän isompi projekti eli lapsen jäljitystehtävä. Meidän tulee siis viettää yksi arkipäivä (~12h) varhaiskasvatusikäisen lapsen kans ja tehdä siitä sitten vajaan parinkymmenen minuutin esitys. Ite teen tämän kummitytön 3v isoveljestä ja kävinkin just sopimassa päivät kun meen niille (en siis oo yhtä päivää putkeen vaan kahtena päivänä 6+6h).
Keskiviikkona pyörähti sitten käyntiin ekat kasvatustieteen perusopintojen luennot. Eka aihekokonaisuus siis nimeltään Kehitys, kasvatus ja elämänkulku ja eka luento ainakin oli kuolettavan tylsä... Toivottavasti tuo oli poikkeus :D No, onneks kaikki luennot ei ihan tylsiä oo ollu, sillä perjantaina alkanut Digitaaliset mediat työvälineenä vaikutti aika mielenkiintoiselle ja meillä on siihen liittyen paljo nettitehtäviä, joita saatan julkaista täälläkin.
Kaikenkaikkiaan siis tähän asti oon ollut erittäin tyytyväinen opintoihini Tampereen yliopistolla. Saa nähdä pysyyko aatokset samana vai muuttuuko mieli, mut kävi miten kävi aion melko varmasti jatkaa näistäkin asioista kirjoittelua tänne blogin puolelle, koska oon varma, että moni, joka harkitsee alalle hakeutumista lukee mielellään opiskelusta ihan käytännön tasolla. Ne lukijat, joita nää ei niin kiinnosta voi helposti skipata kyseiset postaukset ja oon pahoillani, jos tosiaan joku päätyi lukemaan tämän vaikka ei vois vähempää kiinnostaa :)
kuvat tosiaan weheartit.com
2 kommenttia:
Voi Tiia! Kuulostaa niin ihanalta tuo sun opiskelu!! :) Ja mulle ainakin välitty sellanen tunne, että sää taidat ihan tykätä siitä. Ehkä minäkin sitten joskus pääsen kunnolla opiskeleen :D
Ihanaa tää kyllä tosiaan on ja todellaki tykkään! Ja sääkin tykkäät varmasti sitten KUN pääset ens vuonna opiskeleen näitä tämmösiä ;)
Lähetä kommentti